Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoiman Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen (TerPS2) osahanke.

Projektin tavoitteet

1. Oulun kaupungilla on vuonna 2014 käytössään ensimmäinen versio sähköisiä menetelmiä hyödyntävästä poikkihallinnollisesta hyvinvointitiedon ja palvelu-järjestelmän toimivuuden seuranta- ja raportointijärjestelmästä, jonka avulla voidaan arvioida palveluiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta suhteessa kuntalaisten hyvinvoinnin tilaan. Hyvinvoinnin seuranta- ja raportointijärjestelmä on osa koko uuden kunnan tietojohtamisen kokonaisjärjestelmää.

2. Kuvataan hyvinvointitiedon koordinoinnin vastuutahot sekä analysoinnin tekijä-, koordinointi- ja resursointitarpeet.

3. Kuvataan hyvinvoinnin seuranta- ja raportointijärjestelmän tarpeet, tehtävät ja merkitys sekä sen yhteydet ja rajapinnat kaupunkikonsernin tietojohtamisen kokonaisjärjestelmään.

4. Kuvataantarvittavat Oulun kaupungin raportoinnin ja hyvinvointikertomuksen sisältöalueet ja tiedonlähteet kansallisten indikaattoreiden lisäksi.

5. Määritellään tarvittavat Oulun kaupungin seurannan ja raportoinnin tasot ja aikataulut huomioiden kansallisen hyvinvointikertomuksen vuosikello.

6. Kuvataanseuranta- ja raportointijärjestelmän yhteydet ja rajapinnat sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vastaaviin rakenteisiin.

7. On käytössä koulutuskäytännöt, joilla tuetaan päättäjien ja henkilöstön hyvinvointiosaamista.

8. On käytössä hyvinvointitiedon viestintäkäytännöt.

Toimenpiteet

Sähköinen hyvinvointikertomus -työkalun pilotointi
Oulun osahankkeessa on pilotoitu TerPS2 koordinaatiohankkeessa kehiteltyä sähköistä hyvinvointikertomus -työkalua ja tarkasteltu sen toimivuutta isossa kaupungissa. Käyttökokemusten mukaan työkalu vaatii vielä kehittämistä (käytettävyys, rakenne). Käyttökelpoisin osio on indikaattoriosio, josta on helppo seurata indikaattoreissa tapahtuvia muutoksia. Työkalun kehittämistyö on siirtynyt Kuntaliiton vastuulle. Oulun kaupungin tietojohtamisen kokonaisjärjestelmää kehitetään parhaillaan, mm. strategian seurantatyökalua ja mittarihierarkiaa. Sähköinen hyvinvointikertomus tulee toimimaan yhtenä tietolähteenä ja tiedolla johtamisen välineenä. Sähköisen hyvinvointikertomus -työkalun käyttötavat tarkentuvat kaupungin tietojohtamisen kokonaisjärjestelmän ja Kuntaliitossa tehtävän työkalun kehittämistyön edetessä.

Valtuustokauden hyvinvointikertomus
Oulun kaupungin hyvinvointikertomus valtuustokaudelle 2013-2016 tehtiin sähköisen hyvinvointikertomus -työkalun rakenteen mukaisesti ja kansallisten indikaattoreiden pohjalta. Hyvinvointisuunnitelman keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet koostettiin hyvinvointikertomustiedon, kaupunkistrategian sekä talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2016 pohjalta. Valtuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen 27.1.2014 § 3.

Vuosittainen hyvinvointikertomus
Vuosittainen hyvinvointikertomus linkitettiin kiinteäksi osaksi talousarvion suunnitteluprosessia. Hyvinvointitiedot ja keskeiset hyvinvoinnin nostot koostettiin osaksi toimintaympäristökatsausta ja talousarvion suunnitteluohjeita. Vuosittainen hyvinvointisuunnitelma sisältyy palvelualueiden talousarvioihin ja käyttösuunnitelmiin. Arviointia toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta tehdään osana tilinpäätöksiä.

Hyvinvointijohtaminen
Hyvinvointijohtaminen linkittyy osaksi kunnan perustyötä. Hyvinvoinnin ylin vastuu on kaupungin johtoryhmällä. Hyvinvoinnin koordinoinnista ja hyvinvointikertomuksen valmistelutyöstä hankkeen aikana vastasi hyvinvoinnin koordinaatioryhmä, jossa oli mukana jokaisen palvelualueen vastuuhenkilö ja johtoryhmän jäsen. Näin hyvinvointityö linkitettiin osaksi palvelualueiden perustyötä ja strategista johtamista. Pysyvien hyvinvointirakenteiden vahvistaminen tapahtuu vuoden 2014 aikana. Hyvinvointijohtaminen kytketään johtamisjärjestelmän rakenteisiin. Hyvinvointijohtamisen kehittämisessä huomioidaan poikkitoiminnallisuus ja elämänkaaren mukaiset painopisteet ja toimintatavat.

Kuntalaisten osallistaminen ja viestintä

Kevättalvella 2013 ja 2014 kerättiin kuntalaisten, järjestöjen ja yhteistyöryhmien kokemustietoa. Otakantaa.fi -palvelussa kuntalaiset ovat voineet kertoa siitä, mitkä asiat vahvistavat hyvinvointia ja mitä asioita tulisi kehittää. Järjestöfoorumeissa ja yhteistyöryhmien tilaisuuksissa on esitelty hyvinvointikertomustyötä sekä koottu näkemyksiä hyvinvointia tukevista ja kehitettävistä asioita. Lisäksi kevättalvella 2014 Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat keräsivät kokemustietoa ryhmistä, jotka koostuivat hyvinvointipalveluiden asiakkaista ja nuorista. Päämääränä oli tavoittaa ne henkilöt, joiden osallisuus hyvinvoinnin kokemustiedon tuottamiseen ei välttämättä ole aiemmin toteutunut.

Tulokset

Valtuutetuille järjestettiin helmikuussa 2013 koulutus sähköisen hyvinvointikertomuksen käytöstä hyvinvointijohtamisen työkaluna, ennakkovaikutusten arvioinnista, hyvinvointijohtamisen rakenteista ja kuntalaisten osallistumisesta. Hyvinvointijohtamista ja -kertomusta on esitelty valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä palvelualueiden johtoryhmien kokousten infoissa sekä talousryhmälle, hankesalkkuryhmälle ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimintaympäristötiimille. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenille, johtaville viranhaltijoille sekä päätösasioiden valmistelijoille on järjestetty koulutusta ennakkovaikutusten arvioinnista.

Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin Oulun osahankkeen ja koordinaatiohankkeen määrittelemiä tehtäviä, mm. mallinnettiin hyvinvointijohtamista ja sen rakennetta isossa kaupungissa, kuvattiin hyvinvointikertomuksen linkittymistä kunnan vuosikelloon ja hyvinvointitiedon osuutta tiedolla johtamisessa.

Toteutuneet kustannukset