Tavoitteet

- Oulun opetustoimen sisäisten, Oulun seudun ja muualla Suomessa Opetushallituksen tukea saaneiden jo loppuneiden, käynnissä olevien ja/tai käynnistettävien alan hankkeiden käytännön yhteistyö ja vaikuttavuus lisääntyy.
- Eri hankkeiden vastuuhenkilöiden säännölliset tapaamiset, toimijoiden verkostoituminen ja verkostossa toimimisen taitojen vahvistuminen, yhteissuunnittelu, päällekkäisyyksien minimoiminen ja koordinoitu tiedottaminen hankkeiden toiminnasta
- Yhteistyössä muiden kuntien ja koulujen kanssa syntyy jo olemassa olevien tai laadittavien kansainvälisyys-strategioiden pohjalta jokaisessa kehittämishankekoulussa oma kielikasvatus- ja kansainvälisyyssuunnitelma (kuka, mitä, missä, milloin, miksi ja tarvittavat resurssit), jonka painopisteenä ovat koti- ja kansainvälinen kansainvälisyys eli keinot, joita voidaan toteuttaa läsnä olevan kansainvälisyyden avulla ja innostamana oman koulun tilassa ja lähiympäristössä sekä laajemmin. Tavoite on, että kaikilla yleissivistävän puolen kouluilla olisi v. 2012 loppuun mennessä kirjattuna oma kansainvälisyyssuunnitelma. Julkaistaan opettajille suunnittelutyön tueksi Opetussuunnitelman edellyttämän kansainvälisyystoiminnan sähköinen opas, joka perustuu kulttuuritaitojen hallinnan portaikkoon. ja kansain-välisen toiminnan laatukortteihin. Oppaassa huomioidaan myös kielitietoisuuden lisäämiseen tarvittavat keinot ja ideat niin, ettei niiden kehittäminen jää pelkästään kieltenopettajien tehtäväksi. Kuntien ja koulujen kansainvälisyystyötä tuetaan konkreettisesti kansainvälisen toiminnan laatukorttien suuntaisesti. Opetushallitus ja CIMO (Kansainvälisen liikkuvuuden keskus) suunnittelevat niitä parhaillaan, ja ne otetaan käyttöön v. 2011 aikana, missä koulujen henkilökunta tarvitsee tukea. Kieltenopetuksen menetelmät monipuolistuvat suunnitelmallisen, pedagogisesti perustellun opetusteknologian käytön ansiosta tietostrategian pohjalta kansainvälisessä yhteistyössä. Yhteisöllisen median mukaan tulon myötä päivitetty strategia koulujen käyttöön on parhaillaan laadittavana Oulun kaupungissa kuten monessa muussakin kaupungissa, kunnassa tai yksittäisessä koulussa. Täydennetään Opetushallituksen tarjoamaa kansainvälisyyteen ja kielten-opetuksen monipuolistamiseen liittyvää koulutustarjontaa ja siihen vastataan (alueellisella) yhteissuunnittelulla. Vieraiden kielten ja maahanmuuttajien omien äidinkielten opettajille ja kansainvälisyystoiminnasta vastaaville (koulut/oppilaitokset ja yhteistyökumppanit) luodaan yhteisöllinen kansallinen ja kansainvälinen virtuaalinen toimintaympäristö ja paikallisen/seudullisen yhteistyöverkoston malli ja toimintatapa resurssien säästämiseksi (mm. aika ja raha).

Toimenpiteet / Sisältö

Kansainvälisyystoiminnasta kouluilla on vähän virallisia kirjauksia ja mallinnoksia. Suomen kielivaranto (vieraat kielet) on yksipuolistunut, mikä näkyy myös Oulun seudulla. Jokaisen oppilaan ja koulun henkilökunnan jäsenen ympäristö muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi, joten tarvitaan taitoja kasvattaa lapsista ja nuorista taitavia, monikielisiä kulttuurien välisiä toimijoita. Opetustoimen tukipalveluissa tähän toimintaan on hyvin vähän resurssia, koska kansainvälisyyden ja viestinnän ohjaavan opettajan toimenkuva (40% huojennus) on tällä hetkellä hyvin laaja (mm. kielivalintojen koordinointi, toisen vieraan kielen opetuksen järjestämisen ohjaus, globaalikasvatus, opetusteknologian käytön ohjaus kieltenopetuksessa), Lisäksi sama henkilö vas-taa suurelta osin Opetustoimen tukipalveluissa kansainvälisestä yhteistyöstä (opintovierailut, verkostotyöskentely, avustaminen EU-hankkeissa ja opettajien kansainvälisessä täydennyskoulutushaussa). Tämän vuoksi hankkeistamisella ja siihen haettavalla Opetus-hallituksen tuella voidaan taata lisäresurssit ko. työhön sekä saada koordinaattorin lisäksi mukaan erityisiä ke-hittäjäopettajia suunnittelemaan ja pilotoimaan innovaatioita sekä kehitettyjä toimintamalleja. Kansallinen, monipuolinen hankeverkostoituminen tuo lisäarvoa kehittämiseen.

Toteutukseen tarvittava projekti:
Koulujen ja Opetustoimen tukipalveluiden kansainväliselle toiminnalle tarvitaan aikaresurssia ja koordinaattori, koska muuten kansainvälisyystoiminta ei ole laadukasta ja vaikuttavaa eikä kaikille oppilaille voida taata mahdollisuutta saada osallistua perusasteella kansainväliseen toimintaan jollakin sen eritasoista. Ilman koordinointia ja toiminnan laadullista kehittämistä eri koulujen oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Samoin voidaan katsoa, että opettajat eivät ilman han-ketta saa tarpeeksi tukea työlleen globaaliin maailmaan kasvattamisessa (suunnittelu, oppimateriaali, verkostoituminen, koulujen kansainvälinen yhteistyö, virtuaalisuuden mahdollisuudet kansainvälisessä toiminnassa).