Hanke lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon Oulun seudun kunnissa.

Tavoitteet

Hankkeessa tuettiin kuntia erityisesti Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen 2025 -ohjelman kriittisten toimenpideohjelmien 5.1 (lasten, nuorten ja heidän vanhempien osallistumisen mahdollisuudet) sekä 8. (toiminta- ja taloustiedon tuotanto) toteuttamisessa.

1. Osallistumisen mahdollisuudet

Tavoitteena on jakaa kunnissa vastuu osallistavasta toiminnasta ja saada kuntiin malli osallistavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Osallisuusaktivaattori on tarvittaessa kuntien käytettävissä yksittäisten osallistavien toimenpiteiden toteuttamisessa.

2. Osallisuustiedon keruu

Hankkeessa jatketaan jo aloitettua osallistavien menetelmien keruuta ja kehitetään dokumentointia. Hyvät menetelmät kootaan menetelmäoppaaksi. Tavoitteena on, että kunnille jää työkalut hyvien käytänteiden dokumentointiin ja arviointiin. Hanke osallistuu kunnan hyvinvointikertomus -toimintamallin kehittämiseen osallisuustietojen osalta.

3. Osallisuustaitojen koulutus

Osallisuuden toteutuminen kunnissa vaatii osaamista sekä kunnan henkilöstöltä että kuntalaisilta. Hankkeessa koulutetaan kuntien henkilöstöä kaikista hallintokunnista lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden edistämiseksi. Koulutusta toteutetaan joko kunnissa erikseen tai yhteisesti kuntien tarpeiden mukaan. Koulutuksen sisältönä tulisi olla kuntien omat osallistavat toimintatavat sekä yleistä tietoa osallisuuden merkityksestä. Koulutusta voidaan järjestää myös lapsille, nuorille tai heidän vanhemmille.

4. Taloustiedon seurantamallin käyttö ja kehittäminen

Alle 18-vuotiaiden palvelut on Oulun seudun kuntien lnpo:ssa jaettu viisitasomallin mukaisesti ja toimintamenot on kerätty tältä pohjalta päätöksenteon perustaksi. Oulun seudun Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä kalliiden erikoistuneiden palveluiden tarve ja kuormitus vähenevät. Erikoistuneilla palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi erityisluokkia ja -kouluja, sijaishuoltoa ja psykiatrian osastoja.

Toteutunut toiminta

Hankkeessa koottiin kuntien käyttöön osallisuutta edistäviä menetelmiä opaskirjaseksi. Opas toteutettiin yhteistyössä Nuorten Ystävät ry:n Vanhempien Akatemian kanssa. Hankkeessa järjestettiin koulutusta lakeuden kuntien alueella oppilaskuntien hallitusten jäsenille 26.9.2013, oppilaskuntien ohjaaville opettajille 30.9.2013 sekä yleinen osallisuuskoulutus kuntien henkilöstölle 25.9.2013. Oulussa koulutuksen osalta sovittiin, että yhteisöpalvelut järjestävät koulutusta keskitetysti. Hanke toimi tiiviissä yhteistyössä TUKEVA 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen kanssa ja osallistui mm. TUKEVASTI raiteilla -seminaarin järjestämiseen 11.9.2013.

Tulokset

Tiivis yhteistyö TUKEVA 3 juurruttamishankkeen kanssa seudun kunnissa mahdollisti sen, että osallisuus nostettiin kunnissa yhdeksi keskeiseksi teemaksi lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä. Tietoisuus osallisuudesta ja sen merkityksestä kuntapalveluiden kehittämisessä laajeni kunnan eri toimialoilla. Hankkeessa julkaistiin yhteistyössä Nuorten Ystävien Vanhempien akatemia -hankkeen kanssa Roppakaupalla kuulumista -menetelmäopas.

Oulussa osallisuuden osalta hankkeen tulokset jäivät pieniksi, koska uuden Oulun sisällä osallisuutta kehittävät vielä useat toimijat erillään, eikä valmiutta yhteistyöhön vielä ollut. Sikun sisällä poikkitoiminnallisuutta kehitetään itsenäisesti ja kehittämistyön alkuun hanke on kustantanut tutkija Tomi Kiilakosken asiantuntijapalvelun. Yhteistyössä TUKEVA 3 juurruttamishankkeen kanssa osallisuus on nostettu osaksi Oulun lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmatyötä. Tukea osallisuuteen hankkeessa Oulun roolina on ollut erityisesti jakaa tietoa hyvistä käytännöistä muille seudun kunnille.

Kunnista kerättiin vuoden 2012 taloustiedot . Kunnat ovat hyödyntäneet koottuja taloustietoja kuntakohtaisissa lapsi- ja nuorisopoliittisissa ohjelmissa. Oulussa taloustietojen keruun toimintamallia on sovellettu käytäntöön ja ajatusmalli kustannusten tarkastelussa on muuttunut. Taloustietojen voidaan käyttää yhdessä hyvinvointikertomuksen kanssa tiedolla johtamisessa.