Tavoitteet

Yhteistyöprojektin tavoitteena oli toteuttaa suurten kaupunkien 2012 - 2013 aikana määrittelemä palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP). PSOP tavoitteena oli tarjota ja mahdollistaa sähköisen palvelujen järjestämisen ekosysteemin kaikille Suomen kuntaorganisaatioille. Järjestelmän tulee mahdollistaa erilaisia palvelujen järjestämistapoja (palveluseteli, ostopalvelu) ja on kunta- ja palveluriippumaton.

Tavoitteena oli saada aikaan tarvittava yhteistyömalli valtionhallinnon toimijoiden (keskeisimpinä Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa ja toteuttaa kaikkien julkishallinnon toimijoiden kannalta tarkoituksenmukainen tietojärjestelmäkokonaisuus.

Tavoitteena oli myös, että sähköisen ratkaisun avulla palveluseteleiden ja ostopalvelujen käsittely Hyvinvointipalveluissa, Sivistys- ja kulttuuripalveluissa sekä Haltussa virtaviivaistuu ja prosessit tehostuvat.

Toteutuneet kustannukset yhteensä

575 239 € (686 355euroa alkuperäinen budjetti, 75 % budjetoidusta)

Rahoitus

- omarahoitusosuus 247 715 € (kaupunki)
- ulkopuolinen rahoitusosuus 327 524 € euroa (THL:n SADe-ohjelma).

Projektin tulokset

Projektissa toteutettiin Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP). Sähköisen palvelusetelin ja ostopalvelujen edellyttämä tietojärjestelmäratkaisu kokonaisuus käsittää valtakunnallisen palveluntuottajarekisterin sekä sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän.

Parastapalvelua.fi, PSOP- järjestelmä valmistui pääosin projektin puitteissa ja se on otettu tuotantokäyttöön kaikilta osin Oulussa + 15 muussa Suomen kaupungissa, väestöpeitto tällä hetkellä 2,1 miljoonaa. Tuotantoon käyttöönotot alkoivat Oulussa 2015 vuoden alusta ja jatkuvat edelleen palvelu kerrallaan.

Kaikki Hyvinvointipalvelujen palvelusetelipalvelut on sähköistetty ja ostopalvelujen sähköistäminen on menossa.

Järjestelmän kehittämistyötä jatketaan käyttäjäkaupunkien yhteistyönä varaamalla siihen vuosittaista kehittämismäärärahaa ja järjestelmää on laajennettu mm. vastaamaan yrityspalveluiden tarpeisiin. Kuntien Tiera hallinnoi toimintaa ja vastaa järjestelmän kansallisesta levittämisestä.

Projektin hyödyt

· Kaikki Hyvinvointipalvelujen palvelusetelipalvelut on sähköistetty ja ostopalvelujen sähköistäminen on menossa.
· Prosessien kaikki vaiheet ovat tehostuneet, erityisesti tuottajaksi hakeutuminen ja maksatus.
· Toiminta on sujuvoitunut, työaikaa säästyy ja uusien palvelujen käyttöönotto on mahdollistunut.
· Asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu paremmin ja järjestelmä tuottaa kattavaa palvelu- ja tilastotietoa järjestäjän käyttöön.
Oulussa kuukausittaiset volyymit järjestelmässä (12/2016): 1500 asiakasta, 17 000 tuntia, 470 000 €, 100 palveluntuottajaa.

Perustoimintaan tai muihin projekteihin siirrettävät hyvät käytännöt

· Järjestelmän kehittäminen toiminnan tarpeista käsin, kaikki prosessin toimijat huomioiden.
· Kansallinen ratkaisu, rajapinnat muihin valtakunnallisiin järjestelmiin.
· Ketterän kehittämisen teknologia ja avoimet rajapinnat mahdollistaa mukautumisen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
· Kuntien yhteinen hallintamalli.
Omistajuus kuntakehittäjillä.

Muut huomiot

Järjestelmä on tarkoitus levittää valtakunnalliseen käyttöön. Kehitysprojektissa asiakkaina olivat edelläkävijäkunnat Turku (projektin isäntäkaupunki), Tampere, Espoo, Oulu ja Kouvola.

Projektin laajuus osoittautui laajemmaksi kuin tarjouspyynnön perusteella oli arvioitu. Osasta vaatimuksia oli tarjouspyynnön mukana käyttötapaukset, mutta mukana oli myös kohtalaisen suuri joukko vaatimuksia, joista ei ollut lainkaan määrittelyjä ennen projektin alkua. Käyttötapauksia tarkennettiin aina kulloisenkin toteutettavan vaiheen osalta koko projektin ajan.

Projektin toisen vaiheen toteutuksen aikana asiakkaat esittivät toiveita erittäin suuritöisistä lisäominaisuuksista ja koska projektille varattu muutosbudjetti asiakkailla oli hyvin rajallinen, päädyttiin ratkaisuun, jossa osa alkuperäisten vaatimusten toiminnoista jätettiin pois laajuudesta ja tilalle otettiin arviolta vastaava määrä asiakkaille tärkeämpiä toimintoja, mm. saldo-ostovoima.

Projektin tuotos oli poikkeuksellisen laadukasta ja tuotantoon viedyissä osioista löytyi puutteellisuuksia todella vähän. Laadunvarmistus toimi luotettavasti kiireestä huolimatta ja automaatiotestien avulla regressiota kyettiin projektin edetessä torjumaan tehokkaasti. Asiakkaiden aktiivinen osallistuminen hyväksymistestaukseen auttoi myös pitämään laadun tasaisen hyvänä tai jopa erinomaisena.