Tiivistelmä:

Nuoriso- ja rakennetyöttömyys ovat Oulun seudulla olleet jo pitkään korkealla tasolla. Vaikka talous on hiljalleen elpymässä ja työllisyystilanne kohentumassa, vaikeimmin työllistyvien tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeita muutoksia. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten kohdalla muutos vaatii ammattitaidon ja työmarkkinavalmiuksien kohentamista.

Suureena haasteena työmarkkinoilla on työn ja työvoiman kohtaanto. Ammattirakenteen muutos on keskeinen työmarkkinoiden kehitystrendi ja rutiininomaiset työtehtävät ovat katoamassa nopeasti automatisoinnin myötä useilla perinteisilläkin aloilla. Samaan aikaan kuitenkin syntyy uusia palvelu- ja asiantuntijatyöpaikkoja. Työpaikkojen kohtaanto-ongelman syy on selvästi kaksitahoinen: avoimet työpaikat ovat eri toimialoilla kuin työttömillä on osaamista, jolloin rekrytointi hankaloituu. Toisaalta avoimet työpaikat sijaitsevat eri työmarkkina-alueilla kuin työttömät, mikä kasvattaa rakennetyöttömyyden määrää entisestään.

Hallitus on sopinut budjettiriihessä merkittävistä panostuksista työllisyyden hoitoon. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Kaupunkien rooli työllisyyspalveluissa vahvistuu ja tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä ja tarjota työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita. Hallitus on käynnistämässä keväällä 2020 kokeilut, joissa TE-toimistojen asiakasvastuita siirretään kaupungeille. Kokeilujen tavoitteena on edistää nykyistä tehokkaammin työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Julkisia palveluita rakennetaan käyttäjälähtöisiksi muun muassa digitaalisia toimintatapoja uudistamalla. Yhteiskunnan digitalisoituminen luo sekä mahdollisuuksia että haasteita. Digiaika lisää työmarkkinoilta ja palveluista syrjäytymistä henkilöille, joilla on osaamisvajeita esimerkiksi sähköisten asiointipalveluiden hallinnassa. Toisaalta uusilla digitaalisilla keinoilla palveluohjausta voidaan myös tehostaa ja palvelut voidaan muotoilla palvelutarvetta vastaaviksi, kun samalla huomioidaan työnhakijoiden tuen tarpeet.

Kohtaantoa valmennuksella -projekti lähestyy tulevia yhteiskunnallisia sekä työelämää koskettavia muutoksia erilaisin valmennuksellisin keinoin. Valmennuksellisia toimenpiteitä toteutetaan kohtaannon edistämiseksi sekä työnhakijoille että työnantajille.

Projektin tavoitteet:

1. Työn ja työvoiman kohtaannon edistäminen. Tavoitteena on katkaista virtaa pitkittyneeseen työttömyyteen, ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden sitkistymistä ja näin luoda positiivisia yhteiskunnallisia työllisyys- ja talousvaikutusta.

2. Kunnallisten työllisyyspalveluiden kehittäminen vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

3. Työelämän digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin vastaaminen

Odotettavissa olevat tulokset:

• Alueen kohtaanto-ongelmaan on löydetty työkaluja ja toimintamalleja. Projektissa toteutettavien toimenpiteiden myötä alueella vallitsevaa työvoiman ja työn kohtaantokuilua on kavennettu.

• Hankkeen aikana on valmistauduttu ja luotu toimintamalleja työllisyyden ekosysteemissä ja toimintaympäristössä tapahtuviin uudistuksiin varautuen, ilman että työnhakijoille syntyy muutosten valmistelun aikana katkeamaa palveluiden turvaamisessa ja saatavuudessa.

• Työllisyyspalveluja toteuttavan henkilöstön osaaminen on kasvanut siten, että he ovat valmiita toimimaan hallituksen linjauksen mukaisten uudistuksien mukaisissa toimintaympäristöissä työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelemiseksi kohdennetusti ja tarkoituksenmukaisesti

• Hankintaosaaminen on kehittynyt siten, että palveluja pystytään hankkimaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeet ja tuloksellisuus huomioiden.

• Digitalisaation mukana tuomat ratkaisut ovat kehittyneet muiden palveluiden rinnalla tukemaan uusien toimintamallien mukaista työllistämistyötä entistä osuvammin ja kohdennetummin.