Oulu on lasten ja nuorten kaupunki. Vuoden 2017 lopussa 16-25 -vuotiaita nuoria oli 27.435. Oulu on myös muuttovoittoinen kaupunki, johon muuttaa vuosittain enemmän uutta väestöä kuin mitä poistuu. Oulun alueella lasten syntyvyys ei ole vähentynyt, kuten muualla Suomessa on tapahtunut. Oulu on myös opiskelukaupunki, johon tullaan opiskelemaan ja osa nuorista jää tänne valmistumisen jälkeen tai kun opinnot keskeytyvät. Osalla nuorista ongelmat kasaantuvat, ja he jäävät tai jättäytyvät kaikkien palveluiden ulkopuolelle.

PoPSTer-hankkeen (PoPSTer = Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto) raportin mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueella 17 - 24 -vuotiaasta vastaavanikäisestä väestöstä koulutuksen ulkopuolelle jää 6,8 % ja 18 - 24 -vuotiaasta työvoimasta nuorisotyöttömien osuus on 10,1 % (kasvu 1,4 %). Työmarkkinatuen kuntaosuudet jatkavat myös kasvuaan. Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten 18 - 24 -vuotiaiden osuus on edelleen lisääntyvä. Nuorten, 18 - 24 -vuotiaiden pienituloisuusaste (tulot alle 60 % väestön mediaanitulosta) vastaavanikäisestä väestöstä on 29,7 %, (kasvu 7,1 %).

Tavoitteet ja toimenpiteet

Hankkeen työntekijät ovat Oulun ohjaamon (Byströmin nuorten palveluiden) työntekijöitä, mutta toimivat alueilla hyvinvointikeskuksissa sekä alueiden yhteistyöryhmissä. Hanketyöntekijät etsivät ja saattavat palveluiden piiriin ne nuoret, jotka ovat jääneet/jättäytyneet ulkopuolelle tai jotka ovat riskissä syrjäytyä. Toiminta on kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä ja moniammatillista sekä monialaista.

Nuoren arjen peruspilarit saatetaan kuntoon ensin, ennen kuin nuori voi ajatella kouluttautumista ja työllistymistä. Työntekijät ovat rinnalla kulkijoita. Työmuotoina ovat yksilöohjaus, ryhmäohjaus, digitaalinen ohjaus sekä rinnalla kulkeminen.

Palveluja kehitetään monialaisesti ja sitoutetaan eri toimijat, mukaan lukien kolmas sektori, toimimaan yhdessä asiakkaan hyväksi. Palveluja tuotetaan myös kaupungin reuna-alueille.

Samalla valmistaudutaan maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Palveluiden ongelmakohtia tuodaan esille ja ratkaistaan yhteisvoimin, jotta asiakkaan horisontaaliset ja vertikaaliset palvelut toimivat.

Nuori saa tasalaatuista arjen hallintaa tukevaa palvelua asuinpaikasta riippumatta.

Oulun kaupunki on alueellisesti laaja, keskustasta reuna-alueille on parhaimmillaan yli 60 km. Reuna-alueilla on nuoria, joille oman elämäntilanteen, kulkuvaikeuksien tai muun syyn takia on vaikeaa hakea tarvitsemaansa palvelua. Hankkeen tavoitteena on löytää ja saattaa palveluiden piiriin eri kaupunginosissa palveluiden ulkopuolelle jääneitä tai jättäytyneitä nuoria sekä muita monialaista palvelua tarvitsevia nuoria. Tämä edellyttää palveluiden kehittämistä, verkostoa ja jalkautumista.

Palveluiden ulkopuolelle jääneet/jättäytyneet nuoret tavoitetaan ja saatetaan oman elämän osallisiksi. Nuoret löydetään, motivoidaan ja saatetaan tarvitsemiinsa palveluihin. Rinnalla kulkijan tuella nuori saavuttaa tavoitteidensa mukaisen arjen hallinnan tason sekä osallisuuden omaan elämäänsä. Nuoren peruselämänhallintaan kuuluvat asiat saadaan järjestykseen, mm. asuminen, vuorokausirytmi ja talous. Tarvittaessa aloitetaan asiakkaan tarpeen mukainen hoito- tai kuntoutusprosessi. Nuorta tuetaan osallisuudessa, ihmissuhteiden luomisessa sekä annetaan tukea kouluttautumisessa, työllistymisessä, kuten myös harrastuksiin kiinnittymisessä. Nuoret ovat mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutumisen arvioinnissa mm. kokemusasiantuntijoina.

Monialaisen yhteisen työn toteutuminen eri alueilla monialaisesti ja moniammatillisesti.

Oulun ohjaamolle on esitetty toiveita jalkautumisesta sivistys- ja kulttuuripalveluiden aluetyöryhmiin ja yhteistyöhön sekä hyvinvointipalveluiden hyvinvointikeskuksiin. Jalkautumisella voidaan tarkoittaa kahta asiaa: byströmiläisen työotteen jalkauttamista (asiakaslähtöisyys, kohtaaminen, kokonaisvaltaisuus, kunnioitus, matala kynnys ym.) tai konkreettista työntekijöiden jalkautumista. Hankkeen aikana vastataan näihin molempiin tasoihin ja luodaan toimivat käytännöt. Lisäksi kehitetään nuoren psykososiaalisia palveluja moniammatillisesti. Opiskeluhuollon kanssa yhteistyötä tiivistetään palveluiden saumattomassa integraatiossa kuten myös psykososiaalisten palveluiden tuottamisessa. Opiskeluhuolto kuntaan jäävänä psykososiaalisen tuen palveluntuottajana on merkittävässä roolissa palvelujen integraatiossa - ja tämä on asia, joka nuorten palvelujen - vertikaalisessa ja horisontaalisessa -monialaisessa kehittämiskokonaisuudessa tulee ottaa entistä vahvemmin huomioon.