Pientalon energiavalintoja

Lomakkeella ohjataan rakentajia miettimään eri vaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia esimerkiksi energiatehokkuuteen sekä asumisviihtyvyyteen
ja lomake täytetään uuden rakennuksen rakennusluvan yhteydessä.
Oulun rakennusvalvonta myös kerää rakennuslautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti rakennuksen energiatehokkuuteen,
toimivuuteen sekä asumisviihtyvyyteen liittyviä keskeisiä tietoja.

Useasti rakentamismääräyksenä annetut vähimmäisvaatimukset eivät tarjoa valmiita ratkaisuja
jotka olisivat tulevalle rakennuksen omistajalle sekä käyttäjälle ihanteellisin vaihtoehto.
Keskustelemalla hankkeen suunnittelusta vastaavien henkilöiden kanssa eri vaihtoehdoista rakentaja voi vaikuttaa parhaiten siihen
minkälaisessa rakennuksessa haluaa asua ja kuinka paljon on valmis maksamaan energiakustannuksista, ylläpidosta ja huollosta asumisen aikana.

 

Rakentaja / rakennuttaja*
Pääsuunnittelija*
Rakennettavan talon katuosoite*
Asuinrakennus lämmitettävä nettoala (energiaselvityksestä)*
Autosuoja/varasto
lämmin  puolilämmin  kylmä 
autosuojan/varaston lämmitettävä nettoala

Energiatehokkuuden talokohtaisia valintoja

1. Rakennuksen lämpöhäviöiden tasaus, ominaislämpöhäviö (tiedot tasuslaskelmasta)

Lämpimien tilojen ominaislämpöhäviö, vertailuratkaisu*
Lämpimien tilojen ominaislämpöhäviö, suunnitteluratkaisu*
Suunniteltu lämpöhäviö vertailutasosta (lämpimät tilat)

Oulussa tavoitteena on, että lämpöhäviö on enintään 85-90 % vertailutasosta.

2. E-luku (tiedot energiaselvityksestä)

Uuden rakennuksen E-luvun vaatimustaso mahdolliset helpotukset huomioiden*
E-luku*
Suunniteltu E-luku vähimmäisvaativuustasosta. (Lasketaan: 100*E-luku/E-luvun vaatimustaso)

Oulussa tavoitteena on, että suunniteltu E-luku on enintään 85-90 % määräysten vähimmäistasosta.

3. Ilmanvuotoluku / tiiveys

Ilmanvuotoluvun vertailuarvo 2,0
 

Ilmanvuotoluku suunnitteluarvo q50*

Rakennuksen ilmanpitävyyden parantaminen parantaa energiatehokkuuden lisäksi sisäilman laatua
estämällä haitta-aineiden kulkeutumista huoneisiin sekä kosteuden pääsyä rakenteiden sisälle.
Lisää tietoa tiiveyskortissa.

4. Tilankäyttö

Tilankäytön tehokkuus ja edullisuus*
Tehokas  Normaali  Heikko 

Tilankäytön tehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä hukkaneliöt eivät usein ole hyödynnettävissä asumiseen,
ne lisäävät rakentamiskustannuksia ja ennen kaikkea ylläpitokustannuksia.
Esim. 10-15 turhaa neliötä voi maksaa rakennuksen omistajalle jopa 30000-45000 euroa rakennuksen elinkaaren aikana.
Hyvällä suunnittelulla hukkaneliöitä voidaan vähentää.
Taulukossa kuvataan tilankäytön tehokkuuden arviointi huoneistoalan suhteena huonelukuun. Vastaa kysymykseen taulukon avulla.
Tilankäytön tehokkuus

5. Auringonsäteily

Miten ylilämpöä aiheuttava auringonsäteily asuintiloihin estetty*

1000 merkkiä jäljellä

Energiatehokkaankin talon vaarana kesäisin on ylilämpeneminen.
Asumiseen käytettävien tilojen tulee olla lämpötilaltaan asumiseen soveltuvia
”asumisterveysasetus 545/2014”
Saatu energiansäästö voidaan menettää, jos taloa joudutaan jäähdyttämään koneellisesti.
Liiallinen auringonsäteily voidaan estää esim. ulkopuolisella varjostuksella, joka tulee suunnitella osaksi kokonaisuutta.
Ulkopuolinen varjostus on aina tehokkaampi ratkaisu kuin esim. sisäpuoliset kaihtimet.

Talotekniikka LVISA (lämpö, vesi, ilmanvaihto, sähkö, automaatio)

6. Päälämmönlähde

Päälämmönlähde*
kaukolämpö
maalämpö
puu/bio
suora tai varaava sähkölämmitys
poistoilmalämpöpumppu
ilmasta veteen lämöpumppu
muu
mikä

7. Toissijainen lämmönlähde

Toissijainen lämmönlähde
takka
ilmalämpöpumppu
muu
mikä

8. Ilmaisenergia

Hyödynnetäänkö auringosta saatavaa ilmaisenergiaa *
Kyllä  Ei  Ei päätetty 
Hyödynnetäänkö maasta saatavaa ilmaisenergiaa ilmanvaihdossa*
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

Maasta saatavaa ilmaisenergiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi ilmanvaihtokoneelle tulevan ulkoilman esilämmitykseen,
lämpötilan tasaamiseen sekä kosteuden poistoon.

Kesäisin tuloilman ylilämmön- ja kosteudenpoiston vaikutus tuntuu raikkaampana ja viileämpänä sisäilmana asunnossa.

Talvisin ilmanvaihdon esilämmityksellä annetaan ilmanvaihtolaitteistolle paremmat toimivuuden edellytykset
ja näin ollen ilmanvaihtolaitteet toimivat myös ääriolosuhteissa,
kun sisäilman kosteus nousee hetkellisesti liian suureksi tai ulkolämpötila on alhainen.

Maasta saatavan ilmaisenergian käyttö on erittäin energiatehokasta, koska maan lämpötilaa voidaan hyödyntää suoraan
rakennuksen tuloilman esilämmitykseen (kovalla pakkasella) sekä jäähdytykseen ilman lämpöpumpputekniikkaa.
Lämpöpumpun tyypillinen lämpökerroin on suuruusluokkaa 3 - 5
mutta jos maan lämpötilaa voidaan hyödyntää sellaisenaan lämpökerroin voi olla hetkellisesti jopa 20.

9. Lämmöntalteenotto

Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde*
jos alle 60 %, niin onko jälkilämmitys hoidettu muulla kuin sähköllä
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde kertoo, kuinka paljon rakennuksesta poistettavasta ilmasta voidaan ottaa energiaa talteen.
Mitä pienempi hyötysuhde on, sitä enemmän rakennukseen tulevaa ilmaa tulee lämmittää muilla tavoin.
Hyötysuhteen ollessa huono, ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmityspatteriksi ei suositella sähkövastusta
koska sähkön kulutusta tulisi rajoittaa juuri kovien pakkasjaksojen aikaan jolloin jälkilämmitystä tarvitaan eniten.

10. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho

Ilmanvaihtojärjestelmän suunniteltu ominaissähköteho eli SFP-luku.Vaatimus enintään 1,8 kW/(m3/s)*

Hyvin suunnitellussa ilmanvaihtojärjestelmässä aina päällä olevien puhaltimien energiankulutus voi olla jopa alle puolet
heikosti suunniteltuun järjestelmään verrattuna.

11. Lattialämmitys

Onko kosteiden tilojen lattioiden lämpötila mahdollista säätää erillään muista tiloista*
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

Asumisviihtyvyyden sekä rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden kannalta suositellaan,
että märkätilojen lattian lämpötilaa voidaan säätää myös kesäisin.

12. Sisävalaistusjärjestelmä

Onko talossa energiatehokas kiinteä sisävalaistusjärjestelmä (esim. led) kaikissa huoneissa*
Kyllä  Ei  Ei päätetty 
Mikäli kyllä, onko sähkövalaistuksen sähköteho alle 6 W/m2
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

LED-lamput ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä, sillä ne eivät sisällä elohopeaa.
Ne ovat pitkäikäisiä ja antavat täyden valotehon heti.
LED-lamput soveltuvat erityisesti ulkokäyttöön, sillä ne toimivat paremmin kylmässä.
Suurin osa perinteisen sisävalaistuksen sähkötehosta menee rakennuksen lämmittämiseen.

13. Ulkovalaistusjärjestelmä

Onko talossa energiatehokas ulkovalaistusjärjestelmä (esim. led)*
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

Ulkovalaistuksen on perusteltua olla mahdollisimman vähän sähköä kuluttava,
koska sen luovuttamaa lämpöenergiaa ei voida koskaan hyödyntää rakennuksen lämmitykseen.

14. Valaistuksen ohjaus

Ohjataanko valaistusta pääosin liiketunnistimilla, ajastin- ja hämäräkytkimillä*
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

Ajastin ohjaa valoja automaattisesti. Valot syttyvät ja sammuvat tiettyihin kellonaikoihin.
Hämäräkytkin asennetaan talon pohjoisseinälle. Se voidaan säätää reagoimaan tiettyyn hämäryystasoon tai kellonaikaan.
Liiketunnistin käynnistää valot valvonta-alueella liikuttaessa. Liiketunnistimeen voi liittää myös hämäräkytkimen,
jolloin valot eivät syty valoisaan aikaan.

15. Suihkut, hanat ja wc-istuimet

Ovatko suihkut, hanat ja wc-istuimet pääosin ns. vettä säästäviä malleja*
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

Modernit vesikalusteet käyttävät vettä ja energiaa jopa alle puolet verrattuna vanhoihin kalusteisiin.

16. Kodinkoneet

Onko kodinkoneista vähintään 80 % A++ energialuokkaa*
Kyllä  Ei  Ei päätetty 

A++ -laitteen sähkönkulutus on jopa 45 prosenttia pienempi kuin tavallisen energialuokan koneella.
Esim. lämpöpumppukuivausrumpu käyttää yli puolet vähemmän energiaa perinteiseen kuivausrumpuun verrattuna.

17. Muita energiatehokkuusratkaisuja

Onko talossa joitain muita merkittäviä energiatehokkuusratkaisuja

1000 merkkiä jäljellä
 
(*) Pakollinen kenttä