Yleiskaava

Yleiskaava on strateginen, koko kaupunkia koskeva kaavataso, joka ohjaa asemakaavoitusta ja muuta kaupunkisuunnittelua, myös liikenteen ja väylien osalta. Oulun yleiskaavassa on merkittynä meren rannan suuntainen tärkeä virkistysyhteys sijainniltaan ohjeellisena. Sen mukaan tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää tarpeellisten reittien ja muiden virkistyspalveluiden toteutumista. Yleiskaavan liitekartassa ’pääpyörätieverkko’ on rantaraitti esitetty hieman tarkemmin.

Yleissuunnitelman merkitys ja sitovuus

Yleissuunnitelma tarkentaa edelleen yleiskaavassa esitettyä. Se ei kuitenkaan ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen, juridisesti sitova suunnitelma, vaan sen tarkoitus on osoittaa kaupungin tahtotila yleiskaavaa konkreettisemmalla tavalla. Sitä käytetään apuna ja ohjeena asemakaavoituksessa ja toteutukseen tähtäävässä tarkemmassa suunnittelussa. Varsinaiset toteutussuunnitelmat tuodaan hyväksymiskäsittelyyn ja asetetaan nähtäville myöhemmin vielä erikseen, samoinkuin toteutuksen mahdollistavat asemakaavatkin.

Pohjoisen suunnan nykytila ja rantareitin tavoitteet sekä suhde muuhun suunnitteluun

Nykyinen yhteys keskustasta pohjoisen suuntaan sijoittuu pääosin pääkatujen ja -teiden varteen; Koskelantie, Haukiputaantie, Kiviniementie. Reitillä on lukuisia risteävien katujen ylityksiä ja sen kunto ja laatutaso vaihtelevat suuresti. Se ei täytä miltään osin nykyaikaisen pyörätien laatukriteerejä eikä liikkumisympäristöä voi pitää kovinkaan viihtyisänä. Ensisijaisesti se palveleekin paikallista liikkumista. Suunnittelua on tehty rinnan muun pääpyörätiereitistön ja Baanaverkon kanssa. Tavoitteena on korkeatasoinen, selkeä, viihtyisä ja liikkumiseen kannustava vapaa-ajan ja työmatkojen pyöräilyn väylä, joka toimii samalla osana virkistys- ja luontoympäristöä. Tavoitteena on myös sovittaa yhteen kestävän liikkumisen ja ympäristön tarpeet jatkosuunnittelua varten.

Pääperiaatteet, jatkosuunnittelu ja toteutusehdotus

Reitti sijoittuu alkuosaltaan rakennettuun ympäristöön Tuiran ja Toppilansaaren kohdalla. Alkuosa tästä tulisi olemaan ns. Baanaverkon tyyppistä väylää, jossa suurista liikkujamääristä johtuen jalankulku ja pyöräily on erotettu toisistaan. Väylän luonne pohjoisemmaksi mentäessä kuitenkin muuttuu ja pienemmät käyttäjämäärät mahdollistavat perinteisemmän, mutta leveydeltään riittävän pyörätien. Päällysteleveys olisi pääosin 4 metriä ja sen lisäksi molemmilla reunoilla lenkkeilijöitä ajatellen leveä piennar. Pitkillä osuuksilla voidaan hyödyntää Haukiputaalta tulevan siirtoviemärin maastokäytävää, jonka huoltotienä pyörätie voi samalla toimia.

Ympäristösuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Maisema- ja luontoarvot ovatkin reitillä huomattavia. Erityisesti mainittakoon Kuivasojan, Herukkaojan ja Kalimenojan ympäristöt. Tarkemmat ja ajantasaiset selvitykset näiden osalta tehdään vielä jatkosuunnittelussa.

Uusi asemakaava tai asemakaavan tarkistuksia on tarpeen tehdä koko matkalla lukuunottamatta uusimpia asuntoalueita kuten Toppilansaari ja Veneenveistäjänranta (Pateniemenranta) sekä jo valmiit osuudet kuten Virpiniementie. Osa asemakaavan muutoksista on tarkoituksenmukaista tehdä täydennysrakentamiseen liittyvänä.

Hankkeen toteuttaminen voidaan jakaa useampaan vaiheeseen. Asemakaava- ja rakennussuunnittelu huomioiden hankkeen toteutus voisi alkaa 2020/2021.

Vuorovaikutus

Suunnittelun aluksi laadittiin tiedote. Mm. Kalevan verkkokeskusteluissa saatiin poikkeuksellisen runsaasti positiivista palautetta hankkeen käynnistämisestä. Myös yleisötilaisuudessa saatiin palautetta, joka suurelta osin kohdistui Kalimenojan laaksoon ja ylitykseen. Kyseisestä kohdasta onkin suunnitelmassa esillä kolme vaihtoehtoa, joiden tarkempi selvittäminen ympäristövaikutuksineen ja lopullinen valinta jää tehtäväksi asemakaava- ja katusuunnitteluvaiheisiin jatkossa.

Tiedote 1.10.2018